"Kaaoksen reuna on yllättävän helppo saavuttaa yksinkertaisilla teoilla, joilla on monimutkaiset seuraukset." -Ian Malcolm

Kirjoittanut: Afeni
Ikäraja: Varmuuden vuoksi, vaikka K-15.
A/N: Olen lukenut liikaa Michael Crictonia ja minulla on hyvin tylsää. Tiedän, että ihmiset odottavat minulta Karibian kuumia tuulia, mutta kun en nyt jaksa paneutua siihen. Tämä kiinnostaa tällä hetkellä enemmän kuin se, joten toivotaan, että tämänkin jaksaa joku lukea ja kommentoida. Alku voi vaikuttaa aika tylsältä teinitarinalta, mutta yritän saada siitä parempaa pidemmän päälle.
Niin juu, kävin kyllä ryöstämässä kirjaston paleontologian kirjat, mutta asiavirheitä voi kuitenkin esiintyä. Varsinkin sitten myöhemmin, kun päästään itse asiaan.
Ja sellainen asia vielä, että tämä ficci pohjautuu kirjoihin, eikä elokuviin, koska kirjat ovat niin paljon parempia. Sitä paitsi kakkosleffa oli niin p*ska, etten edes viitsinyt katsoa kolmatta.
Yhteenveto: On kulunut pari vuotta siitä, kun Malcolm ja muut pakenivat Isla Sornalta. Malcolm olisi halunnut järjestää asiat niin, että dinosaurussaari olisi tuhottu lopullisesti, ennen kuin kaaos pääsee täysin valloilleen. Levine olikin aluksi samaa mieltä, mutta toivuttuaan pahimmista traumoistaan, hän haluaakin säilyttää saaren mahdollisia tulevia tutkimuksia varten. Hänestä riittää, että huolehditaan, ettei saarelle päästetä ketään ulkopuolisia.

Malcolm on melko varma, että koko ajatus johtaa vain yhä lähemmäs kaaosta, josta ei voi seurata muuta kuin tuhoa. Hän saattaakin olla oikeassa, sillä vaikka saaren salaisuutta on suojeltu, sinne silti eksyy muutama asiaton.

Vastuunvapaus: En omista ideaa. Se kuuluu edellä mainitulle kirjailijalle, kuten myös osa hahmoista. Tarina on minun, samoin itse kehittelemäni hahmot. Syyttäkää siis niiden kehnoudesta minua, älkää Crichtonia.
 
Luku 1: Huippu juttu
Luku 2: Malcolm ja Levine
Luku 3: Isla Sorna